MAALATA PIRUA SEINÄLLE
Odottaa jotakin pahaa tapahtuvaksi puhumalla siitä. Yleensä tämä esitetään kielteisesti eli sanomalla, että ’älä maalaa pirua seinälle’. Ajatus perustuu vanhaan uskomukseen sanamagiasta. Jos nimi mainitaan, se kutsuu nimetyn paikalle (vrt. hukka perii). Tästä syystä olivat nykyään hyvin kuluneilta kuulostavat manaukset hiisi t. piru vieköön t. periköön (sinut) ja mene helvettiin t. hiiteen aikanaan todella pahoja toivotuksia.

MAKSAA KALAVELKOJA
Tarkoittaa vanhan kostamista. Ruotsissa tämä sama asia ilmaistaan sanonnalla maksaa "vanha juusto" ja englannissa "maksaa vanha jäynä". Suomen ilmaisu on näistä kuvainnollisin, sillä kostava henkilö on muka jäänyt toiselle kaloista velkaa. Voisi ajatella ilmaisun syntyneen vaikkapa niin, että naapuri on tyhjentänyt toisen verkon ja sen omistaja on muka velkaa varkaalle tämän viemät kalat. Velan maksaminen voi sitten tapahtua miten tahansa. (Ks. puntit tasan)

MAKSAA VIULUT
Maksaa tai joutua maksamaan toisten puolesta. Käytetään myös tarkoittamaan, että joku kärsii toisten edestä.

MANNA
Jumala ravitsi israelilaisia korpivaelluksen (ks. tätä) aikana mannalla, taivaasta sataneella ihmeruualla (2Ms16:14-35). Juutalaiset nimittivät sen mannaksi. Kun nykyään jokin on mannaa, se on ihmeen hyvää, eikä se koske pelkästään syötävää, vaan jokin asia voi myös tehdä mannaa (voitto kilpailussa, yleensä onnistuminen jossakin). Israelilaisten ihmeruualle antama nimi manna johtuu hepreankielisestä kysymyksestä ”mitä tämä on?” Manna oli valkoista, muistutti korianterin siemeniä ja maistui hunajaleivältä. Suomessa vehnästä valmistettuja ryynejä on sanottu mannaryyneiksi, myöhemmin vehnäsuurimoiksi.

MANTTELINPERIJÄ
Kun profeetta Elia nousi taivaaseen tulisilla vaunuillaan, häneltä putosi viitta, ja sen otti Elisa, joka sai samalla Eliaan profeetallisen voiman.
Hän otti maasta viitan, joka oli pudonnut Elian harteilta, ja lähti takaisin. Jordanin rantaan saavuttuaan hän otti Elian harteilta pudonneen viitan, löi sillä vettä ja huusi: ”Herra, Elian Jumala! Missä sinä olet?” Hän löi vettä Elian tavoin, ja se jakautui kahtia, niin että hän pääsi kulkemaan joen yli.
Jerikosta tulleet profeetanoppilaat olivat jonkin matkan päässä. He näkivät, mitä Elisa teki, ja sanoivat: ”Elian henki on siirtynyt Elisaan.”(2Kun2:13-15)
Manttelinperijä on käännöslaina ruotsista, jonne se on lainautunut saksasta (viitta on saksaksi Mantel). Elisa on Elian manttelinperijä. Hän on perinyt edeltäjänsä aseman, on hänen seuraajansa.

MANULLE ILLALLINEN
Kun jokin on itsestään selvä, sanotaan että se lankeaa (osuu kohdalle) luonnostaan kuin manulle illallinen. Manu ei ole tässä erisnimi, vaan mannista eli miehestä (vrt. pelimanni) johtuva sana, joka tarkoittaa mestaria. Taloissa kiertävät suutari-, räätäli- ja seppämestarit olivat luonnollisesti talon ruuissa.

MATALAAN MAJAAN
Talon tai huoneen sanominen matalaksi on vaatimattomuutta. Ei ole sopivaa kehuskella. Pohjolan tupa kuvataan upeaksi, harvinaisista rakennusaineista tehdyksi. Silti Pohjolan emäntä toivottaa vieraat tervetulleeksi ”tänne pienehen tupahan, matalaisehen majahan”. (Kalevala 21:183,184)

MATTI KUKKAROSSA
Rahat ovat loppu. Suomen Matti tulee Matteuksesta. Saksassa on ilmaisu jollakin on Matteus lopussa, Matthäei am Letzten. Se tarkoittaa, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kannassanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. (Mt 28:20)
Matti on yhdistetty ajatuksena sakkipelin mattiin eli lopputilanteeseen, jossa uhattu kuningas ei voi enää siirtyä tai suojautua mitenkään. Sakki-matti tulee persiankielen sanoista shah mat, ’kuningas on kuollut’.

MENEE VIISASKIN VIPUUN
Vipu on ansapyydys. Vahingossa voi älykkäämpikin tehdä tyhmyyksiä ja joutua vaikeuksiin.

MENNEEN TALVEN LUMI
Taakse jäänyttä ja unohtunutta sanotaan menneen talven lumeksi. Ilmaisua käytti ranskalainen runoilija Francois Villon (1431-1489) runossaan Ballade des dames du temps jadis (Balladi entisaikojen naisista). Runon toistuvana kertosäkeenä on Mais où sont les neiges d’anten? - Mutta missä ovat menneen talven lumet?

MENNYTTÄ KALUA
Kalu on paitsi esine (työ-, huonekalu) myös vanhassa kirjakielessä ’tavara’ ja ’omaisuus’. Kun jokin on mennyttä kalua, se on hävinnyt tai hävitetty, ihmisestä puhuttaessa hän on ’tuhon oma’. Jos jostakin ei tule kalua, asiaa tai esinettä ei saa enää kuntoon.

MENNÄ HARAKOILLE
Mennä hukkaan, hyödyttömään tarkoitukseen. Kun lämpö menee harakoille, se karkaa ulos, eikä jää lämmittämään taloa. Harakka pesii yleensä ihmisasumusten lähellä. Se on tuttu pitkän pyrstönsä ja värityksensä takia. Myös ääntely, räkättävä nauru, on helppo tunnistaa. Siksi on kotoista yhdistää ihmisen maailman asioita pihapiirin lintuun.

MENNÄ LANKAAN
Hairahtua uskomaan pötypuhetta tai muuten erehtyä. Tarkoittaa alun perin menemistä ansalankaan, jolla pyydetään vielä nykyäänkin metsäkanalintuja. Langat punottiin ennen jouhi-, hamppu- tai pellavalangasta, joista tehtiin silmukka. Se viritettiin ansaporttiin, johon johti vihi (ks. saada vihiä). Ansat sijaitsivat ansapolun (ks. virkatie) varressa, jonka puihin polku oli merkitty pilkoilla (ks. pilkata).

MENNÄ MUKIIN
Jos asia on mukava, se on mukiinmenevä eli se ’käy laatuun, päinsä ja menettelee’. Se ei siis tarkoita, että asia menisi juoma-astiaan eli mukiin, vaan ilmaisun pohjana on muka-sana. Se merkitsee ’muotoa, tapaa ja mallia’. Tämän sanan johdannaisia ovat mm. mukailla (’jäljitellä, sovitella’) ja (jonkin) mukainen (mielen, ruumiin) eli ’sopiva, mukava’.

MENNÄ MYTTYYN
Kun jokin yritys epäonnistuu, se menee myttyyn. Mytty on epämääräinen kasa.

MENNÄ SYYHYTTÄ SAUNAA
Syyhy on syyhypunkin aiheuttama kutiava ihotauti, johon saunassa käynti varmasti tuo lievitystä. Syyhyäminen on kutiamista ilman ihotautiakin. Ilmaisu on alun perin merkinnyt ’mennä syyttä saunaan’. Nykyäänkin mennään syyhyttä saunaan, kun tarkoitetaan, että jotakin tehdään syyttä suotta ja nolataan itsensä.

MERKITTY MIES
Ks. Kainin merkki

METSÄNPEITTO
Eksyminen maahisten maailmaan. Ihminen ja eläin saattoivat vahingossa joutua maahisten maailmaan eli metsänpeittoon ja kadota ikuisiksi ajoiksi. Maahisilla kaikki asiat olivat päinvastoin kuin ihmisten maailmassa. Siksi kadonnutta etsimään lähtenyt käänsi takkinsa nurin, laittoi virsut väärinpäin jalkaansa ja käveli selkä edellä menosuuntaan. Maahisten vallasta saattoi vapautua, jos huomasi kääntää paitansa nurin tai vaihtaa kengät jalasta toiseen. (Ks. takinkääntäjä)

MIEHEN TIE
Miehen tai ihmisen elämänkulku, kohtalo. Miehen tie on F.E. Sillanpään vuonna 1932 ilmestyneen romaanin nimi. Se viittaa Raamatun Sanalaskuihin: ”Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.” (San 5:21) ”Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.” (San 21:2)

MINKÄ KIRJOITIN, SEN KIRJOITIN
Pontius Pilatus kirjoitutti Jeesuksen ristiin taulun, jossa luki hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi ”Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas”. Ylipapit eivät pitäneet tekstistä, mutta Pilatus sanoi: ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.” (Jh19:22)
Jälkipolvet ovat käyttäneet Pilatuksen repliikkiä ilmaisemaan lopullista ja peruuttamatonta kantaa jostakin asiasta.
Esko: Kanttoorin olisi pitänyt kirjoittaa, että minä otan tämän askeleen omasta, vapaasta tahdostani.
Sepeteus: Mitä minä kirjoitin sen minä kirjoitin.
(A. Kivi, Nummisuutarit I)

MISTÄ KENKÄ PURISTAA
Mikä on asioiden todellinen syy. Kreikkalainen filosofi ja kirjailija Plutarkhos (46-120 jKr.) kertoo roomalaisen sotapäällikön Aemilius Paulluksen (n. 229–160 eKr.) elämäkerrassa eräästä roomalaisesta, joka erosi vaimostaan. Kun miehen ystävät moittivat kovasti häntä ja kysyivät eron syitä, mies näytti kenkäänsä ja kysyi, eikö se ollut uusi ja hyvin tehty? ”Kuitenkaan”, hän lisäsi, ”kukaan teistä ei voi sanoa mistä se puristaa.”
Plutarkhoksen mielestä on tunnettua, että usein suuret ja avoimet riidat eivät johda avioeroon, kun taas jatkuva pieni kitka, jota henkilöitten yhteensopimattomuus aiheuttaa, on tehnyt miehen ja naisen yhteiselon mahdottomaksi.

MOLOTOVIN KOKTAILI
Polttopullo. Suomalaiset käyttivät paremman puutteessa talvi- ja jatkosodassa omatekoista panssarintorjunta-asetta. Lasipulloon pantiin bensiiniä, kylkeen Bengali-tikku, joka sytytettiin ja pullo heitettiin vihollispanssarivaunuun. Polttopulloa ruvettiin kutsumaan sotilasslangissa Molotovin koktailiksi. Nimi tuli Vjatšeslav Mihajlovitš Molotovista (1890-1986), joka oli Neuvostoliiton ulkoministerinä 1939-1949. Molotovin koktaili on nykyään polttopullon kansainvälinen nimi, mutta asetta käyttivät tasavaltalaiset Espanjan sisällissodassa jo muutamaa vuotta aiemmin kuin suomalaiset.

MONI KAKKU PÄÄLTÄ KAUNIS
Ulkonäkö pettää usein, monet asiat ovat pohjimmiltaan toisenlaisia kuin miltä näyttävät päällepäin.. Kalevalan Kullervo tarkasteli eväskontista ottamaansa leipää ja lausui enteellisesti:
Moni on kakku päältä kaunis,
kuorelta kovin sileä,
vaan on silkkoa sisässä,
akanoita alla kuoren.
Kalevala 33:77-80
Silkko tarkoittaa pelkistä pettujauhoista tehtyä leipää

MONTA RAUTAA TULESSA
Useita töitä tekeillä yhtä aikaa. Sepällä oli todella kiire, jos hänellä oli ahjossa useita taoksia kuumenemassa. Raudan takominen on tarkkaa puuhaa, liian kylmää ei voi takoa, liiaksi lämmitetty taos saattoi turmeltua. Monta rautaa tulessa –ilmaisussa onkin hiukan hosumisen sävyä.
Seppään liittyviä sanontoja on useita, mikä korostaa ammatin tärkeyttä ja pajatyön merkitystä agraarikulttuurissa. On taottava, kun rauta on kuumaa, ’tehtävä työ aikanaan’. Kun ahjossa olevia sysiä, ’hiiliä’ lietsotaan täysillä palkeilla, kuumuus nousee ahjossa haluttuun lämpötilaan. Voi myös huutaa täysin palkein, ’kovasti’, ja savua voi olla kuin sepän pajassa eli paljon. (Vrt. sysimusta ja oman onnensa seppä)

MOPEDI
Mopo, moottoripolkupyörä. Ruotsin moped on ruotsalaisen Motor-lehden vuonna 1952 lanseeraama uudissana, joka koostuu moottorista ja pedaleista eli polkimista. Moped = mo(tor) + ped(al). Sana yleistyi nopeasti ja lainattiin moniin kieliin, suomeen asussa mopedi, joka sitten korvattiin omaperäisellä lyhennesanalla mo(ottori)po(lkupyörä) = mopo.

MUNASKUITA MYÖTEN
Kun jokin asia vaikuttaa munaskuita myöten, se on tosi syvällinen tapahtuma. Munaskuu on munuainen. Sana tulee Raamatusta ”[---] minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.” (Ilm 2:23)

MURKINA
Murkina on vanha aamupäiväaterian nimitys. Murkinaa syötiin eri puolilla Suomea vähän eri aikoina, yleensä kello 10:n tienoilla. Murkina vastasi siis nykyistä brunssia, aamiaisen ja lounaan välistä ateriaa.
Murkinalla on suomessa muitakin nimityksiä, puolinen ja suurus, vaikka näiden nauttimisen ajankohta vaihteli vielä enemmän kuin murkinoinnin. Murkina-sana on ilmeisesti koettu tyylillisesti murteelliseksi. Lounaalla tuntuisi olevan parempaa sapuskaa (laina venäjästä) kuin murkinalla. Toisaalta agraarikulttuuriin ja sen työntekoon liittyvät ruokailuajat ovat muuttuneet tekniikan kehityksen myötä. Enää ei ryhdytä töihin niin varhain kuin ennen.
Itämurteissa murkinaa ja lounasta on sanottu myös kaakoksi. Murkina tulee germaanisista kielistä aamua (esim. ruotsin morgon/) tarkoittavista sanoista.

MURTAA JÄÄ
Vapauttaa jäykkä tunnelma, poistaa kylmäkiskoisuus. Jäiden lähtö ja murtuminen on ollut esi-isillemme tuttu asia vuosituhansia. Jäistä vapautuminen teki mahdolliseksi liikkua vesistöjä pitkin, jolloin kanssakäyminen, metsästys, kalastus ja kaupanteko kävi vaivattomammaksi. Se mursi jäät myös ihmisten väliltä. Kirjallisuudessa jäiden murtaminen kuvainnollisessa mielessä tulee ensimmäisiä kertoja esille Byronin runoelmassa Don Juan (1823):
Ja kylmät ihmisenne (britit) hyvin arvokkaina nään,
kun kerran murratte heiltä hämmennyksen jään.
(Lord Byron: Don Juan. Suom J.P.)

MUSTA HEVONEN
Ennakolta arvaamaton voittaja. Ilmaisu tulee englannista. Dark horse tarkoittaa oikeastaan ’salaista, pimennossa olevaa hevosta’. Vaikka sanonta on varmaankin vanhempaa perua, kirjallisuudessa se esiintyi ensimmäisen kerran Benjamin Disraelin (1804-1881) teoksessa The Young Duke (1831).
Musta hevonen, joka ei koskaan ollut tullut mieleenkään ja jota huoleton St. James ei ollut edes huomannut listalla, kiisi ohi pääkatsomon ylivoimaiseen voittoon.

MYRSKY VESILASISSA
Merkityksettömästä asiasta syntynyt hässäkkä. Tästä ilmaisusta on useita erilaisia versioita ja lähteitä. Suoranainen vastine löytyy Venäjän suuruhtinas Paavalilta (1754-1801), joka puhui n. 1790 ’myrskystä vesilasissa’.

MÖRÖNSYÖTTI
Aran ja pimeää pelkäävän turvaksi tai seuraksi lähtenyttä ihmistä sanotaan mörönsyötiksi. Syötti tarjoutuu leikillisesti toisen puolesta mörön syötäväksi.
[Takaisin] [Aloitussivulle]
Kävijälaskuri