Wecksellin tragedia



Yrjö Liipolan veistämä Josef Julius Wecksellin patsas Turussa Åbo Akademin kirjaston edessä.
urkulaisen hatuntekijän pojan, Josef Julius Wecksellin (1838-1907) kirjailijanura oli lyhyt, mutta jyrkästi nouseva. Jo lukiolaisena hän herätti huomiota sekä runoilijana että näytelmäkirjailijana. Varhaiset teatteri- ja vaudeville-kokeilut jäävät Helsingissä 1862 esitetyn suuren Daniel Hjort -draaman varjoon. Näytelmää on sanottu ”huomattavimmaksi ruotsinkielisen kirjallisuuden teokseksi ennen Strindbergiä”. Tämä shakespearelainen tragedia, jonka historiallinen tausta on nuijasodassa, on innoittanut moniin tulkintoihin aina aikalaispoliittisista psykoanalyyttisiin. Näytelmä on kokenut viime vuosikymmeninä jonkinlaisen renessanssin maamme näyttämöillä.

Lyyrikkona Wecksell tunnetaan romantikkona, jonka alkuaikojen aihevalinta oli laaja rakkausrunoudesta poliittiseen ja isänmaalliseen runoon. Tunnettu runo ”Svenskan och Finskan” (1860) asettaa intensiivisessä dialogissa vastakkain kielitaistelun eri näkökannat.

Wecksellin kotitalo Uudenmaakadulla Turussa.

Sisäinen tasapainottomuus leimasi pian runoutta, jossa synkkyydestä ja viiltävästä ironiasta tuli määrääviä tekijöitä. Myöhemmät runot kuten ”Almqvist. Monolog” ja ”På moln stod du” ennakoivat omaa aikaansa modernimpaa runoutta.
Jo 1860-luvun alussa Wecksell sairastui psyykkisesti ja vietti lopun elämänsä, 42 vuotta, Lapinlahden mielisairaalassa.


J.J.Wecksell ylioppilaana.

Almqvist

Monologi. Fragmentti
Suomentanut Caj Westerberg

Ensin joko uskallat tai et,
sitten joko onnistut tai et,
ja siinä välissä on teko.
Teossa yksin on elämän mahti, kaikki onni,
kaikki kunnia ja kaikki rikkaus. Vain teko
todistaa että me olemme. Mitä on ajattelu?
Elämän alkio. - Mitä omantunnon tuskat?
Sairaalloisen teon itseensä kohdistama murha.
Olen ajatellut paljon, olen ajatellut
ettei mitään korkeampaa ole kuin järki.
Sen ajatuksen hylkäsin niin kuin moni muu
ja pakenin uskoon, sanoin että siinä on korkein. -
Mutta kun vaivun rukoilemaan
Kristuksen ristin juurelle, nukahdan ja uneksin
ihanista naisista, kullasta ja iloisista seurueista.
Haa! merkillistä miten kiitää mielikuvitus,
se ilveilijä, ja näyttää meille että kaikki
on vain narrinpeliä. Entä itse teko,
mitä se on? Sovellettua mielikuvitusta.
Uusi hahmo siinä kirjavassa
laskiaisnäytelmässä, jota sanotaan elämäksi tai
hiukan laajemmalla otsikolla: ihmiskunnan
kehitykseksi autuuteen. Tätä aihetta
olen maalaamistani maalannut.
Se oli roolini tähän asti. Nyt näyttämölle astuu
konna häiritsemään minua. Mikä onkaan luonnollisempaa
kuin että sysään hänet kulisseihin?
Tämä veruke on kuitenkin liian tavanomainen,
liian lattea. Oi, todellisuuden maailma on
silkkaa latteutta; jos siinä aikoo toimia,
ovat vaikuttimet samat aina,
niin myös johtopäätökset. -
Vinot ovat maailman kasvot ja kasvavat
aina samaan vanhaan tapaan vinoon.
Mikä oli hyvää muutaman tuhannen vuotta,
mikä pahaa, on yhä melkein niin.
Aikojen alusta on kuitenkin noustu
ikuisesti samana pysyvää vastaan;
aina astuu esiin miehiä
jotka leimataan konniksi ja roistoiksi
koska he ovat aikoneet mullistaa etiikan
perusteellisesti, pohjiaan myöten. Mutta on niitäkin
jotka ovat onnistuneet, suuria kuninkaita,
jotka ovat murhanneet silmittömästi, hienoja pankkiireja,
jotka ovat varastaneet rutosti, ja filosofeja,
jotka ovat valehdelleet järjestelmin. Kunnon väkeä
toden totta, joskin puolueiden väärin ymmärtämiä.
Tiedän että paha on olemassa, tunnenhan
itse aikovani tehdä nyt rikoksen,
aion pysäyttää kaikkeuden tasaisessa kulussaan
ja siksi vapisen. Pahaksi sanotaan kaikkea
mikä tekee pahaa; mutta jos lakkaan vapisemasta
ja teko onnistuu, tulee pahasta
hyvä, jos saan teostani omantunnon tuskia
muuttuu se taas pahaksi. Niin kammottavasti läikehtii
maailmassa elämän ihanasti orvokinsininen väri -
Ja kuitenkin yöorvokki on hyvin suloinen kukka.
Syvästi olen rakastanut sitä pientä kukkaa.
Aion kirjoittaa siitä romaanin,
jossa kaikki toiminta kutoutuu
kukan ympärille, kukka olisi
kappaleen sankaritar, ihmiset vain
sivuasioita. Ihmeellinen juoni
ja kauniita sanoja, - ja kaiken alla ajatus,
haureellinen, eläimellinen kuin Messalinan.
Siinä ongelma; no hyvä, saa nähdä,
kunhan tämä on hoidettu käyn siihen
käsiksi - mutta nyt on myrkky valmis.

[Takaisin]
Kävijälaskuri