|
Jules Verne (1828-1905) on science fiction –kirjallisuuden portaalihahmoja. ”Kaikki me olemme tavalla tai toisella hänelle velkaa”, sanoi Ray Bradbury. Verne opiskeli isänsä tapaan lakimieheksi, mutta ryhtyi jo parikymppisenä kirjoittamaan näytelmiä ja myöhemmin seikkailukirjoja. Niiden pohjana oli usein matka jonnekin tuntemattomaan ja juoneen kytkeytyi vielä ennennäkemätöntä tekniikkaa. Niinpä hänen romaaneissaan matkustetaan kuuraketilla, sukellusveneellä, ilmalaivalla ja kokonaisella saarella. Romaanien fantasian taustalla oli kuitenkin pyrkimys realismiin, johtaa uusi teknologia jo olemassa olevan pohjalta. Verneä onkin tästä syystä pidetty enemmän tieteis- kuin fantasiakirjailijana. Matka maapallon keskipisteeseen ilmestyi 1864, jolloin Verne vuotta aikaisemmin oli tehnyt läpimurtonsa Viisi viikkoa ilmapallossa –kirjallaan ja kirjoittanut kaksi romaania, joiden aiheena oli pohjoisnavan valloittaminen. Matka maapallon keskipisteeseen –romaanin kertojana on Alex, jonka setä on nerokas hampurilainen geologian professori Liedenbrock. Professori löytää Snorri Sturlussonin Kringla heimsinsin (Norjan kuningassaagat) välistä pergamentin, jossa on riimukirjoitusta. Kirjoitus osoittautuu islantilaisen alkemisti Arne Saknussemmin tekemäksi. Teksti on monimutkaisesti salakirjoitettu, mutta Alex onnistuu ratkaisemaan sen. Saknussemm kertoo, että Snaefellsjökullin laelta johtaa tulivuoren kraatteri maan sisään aina maapallon keskipisteeseen saakka. Professori ja Alex matkustavat tutkimaan asiaa ja mukaan maan sisuksiin lähtee islantilainen Hans, joka pelastaa saksalaiset monesta tukalasta tilanteesta. Koettuaan vaarallisia seikkailuja aina magneettimyrskyistä taisteluun maanalaisia hirviöitä vastaan tutkimusmatkailijat putkahtavat vulkaanisen purkauksen työntämän vesimassan myötä ulos Aeolian saariin kuuluvasta Strombolin tulivuoresta Sisilian pohjoispuolella. Matka maan uumenissa kesti pari kuukautta. Se alkoi 30.6. ja päättyi 29.8. Henry Levin ohjasi kirjasta sovitetun elokuvan 1959, pääosissa James Mason ja Pat Boone. Stromboliinkin liittyy elokuva, Robertto Rossellinin Stomboli (1950), jossa näyttelivät Ingrid Bergman ja Mario Vitale. Sillä ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä Jules Vernen ja hänen romaaninsa kanssa. |