Paavo Tikkanen, kielimies Kiuruvedeltä

Paavo Tikkasen muistomerkki Kiuruvedellä.

ehtimies, tiedemies ja suomalaisuusmies Paavo Tikkanen syntyi Kiuruveden Hingunniemessä 2. maaliskuuta 1823. Suomen kirjakieli oli Tikkasen syntymän aikaan kolmensadan vuoden ikäinen. Hengelliset ja lainkäyttöön liittyvät asiat voitiin tuolloin ilmaista suomen kielellä kutakuinkin sujuvasti. Sanavarat olivat kuitenkin riittämättömät politiikasta, uusista yhteiskunnallisista asioista sekä tieteestä ja taiteesta kirjoittamiseen.

Tämän oli havainnut kangasniemeläinen Reinhold von Becker, joka joutui sepittämään uudissanoja julkaisemaansa Turun Viikko-Sanomia varten – itse asiassa hänen sepitteensä on sanomalehtikin. Muita Beckerin sanoja olivat mm. eläke, höyrylaiva, ihmiskunta, ilmapuntari, keksintö, kirjakieli, kurinpito, toimenpide, väestö ja sivistys.

Paavo Tikkanen kävi koulunsa Kuopiossa ja Porvoossa. Parikymppisenä opiskelijana Helsingissä hän perusti kahden muun savolaisen, nimittäin August Ahlqvistin ja Taneli Europeuksen ja satakuntalaisen Antero Vareliuksen kanssa Suomettaren. Tämän viikkolehden toimittajana Tikkanen sepitti joukon uudissanoja. Kuuden toimittajavuoden aikana nuori kielimies loi Suomen kirjakieleen yhdeksän sanaa, jotka kuuluvat yhä tuhannen käytetyimmän suomen kielen sanan joukkoon. Tikkasen luomuksia ovat valtio, edustaa, esitellä, mielipide, osasto, teollisuus, vastuu, ominaisuus ja tuote.

Toki Tikkanen sepitti muitakin sanoja. Tällaisia ovat mm. ajanmukainen, asiantuntija, ilmiö, omaisuus, sanomalehdistö, taiteellinen, tuote, uskonto, valtiollinen ja väline.

Paavo Tikkasen isä Antti Tikkanen oli ensimmäinen suomalainen talonpoika, joka antoi lapselleen kolme etunimeä. Esikoinen, vuonna 1810 syntynyt poika, sai nimen Anders Alexius Augustius eli suomalaisittain Antti Aleksi Aukusti. Paavolla oli vain yksi etunimi, kirkonkirjoissa Paul. Samoin nuoremmalla velipojalla Henrikillä eli Heikillä, josta tuli myöhemmin valtiopäivämies.

Paavo Tikkanen kuoli 7. marraskuuta 1873 Helsingissä. Hän ehti toimia viitenäkymmenenä elinvuonnaan toimittajana, runoilijana, kääntäjänä ja tunnettuna suomalaisuusmiehenä. Hän oli ensimmäisiä Helsingin yliopiston sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista. Paavo väitteli vuonna 1859 filosofian tohtoriksi yhdellä ensimmäisistä suomenkielisistä väitöskirjoista. Hän käänsi mm. J. L. Runebergin runoutta.

Tikkasen poika oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori Johan Jakob Tikkanen, jonka poika oli Toivo Robert Tikkanen. Hän voitti vuosien 1920 ja 1924 kesäolympialaisissa kolme mitalia, kaksi pronssista ja yhden hopeisen. Robert Tikkasen poika oli kirjailija Henrik Tikkanen. Kiuruvedeltä lähteneestä Paavo Tikkasesta oli moneksi. Hän oli siis Taavi Pokkanen, Anne Paktikova, Tapani Venakko ja Paten Avonakki.