Wolmar Schildt-Kilpinen, lääkäri ja kielimies

Erland Stenbergin tekemä Wolmar Schildt-Kilpisen kipsiveistos Jyväskylän yliopiston taidekokoelmissa.

aukaalaissyntyinen lääkäri ja suomalaisuusmies Wolmar Schildt-Kilpinen (31.7. 1810 – 8. 5. 1893). oli innokas ja aktiivinen uudissanojen sepittäjä. Itse asiassa uudissanakin on hänen keksintöään.

Kilpisen noin 500:stä sanasta on vakiintunut käyttöön satakunta. Niiden joukossa ovat mm. tiede ja taide. Häntä voisikin kutsua tieteen ja taiteen isäksi.

Kilpisen sepittämien sanojen perusteella voi päätellä, että hän oli kiinnostunut erityisesti matematiikkaan ja opiskeluun liittyvistä asioista. Hänen ansiostaan kirjakieli rikastui mm. sanoilla

eläinoppi, eläintiede, epäsuora, halkaisija, kanta, keskipiste, lainoppi, laskento, lukio, luonnonoppi, opettajisto, opiskella, puoliympyrä, sielutiede suure, säde, tiedemies ja ympyrä.

Yhteiskunnallista termistöä ovat mm.

ennuste, henkilö, hoitola, isännistö, itsenäistyä, itsenäisyys, kansanomainen, sairaala ja tehtailija, vankila yksilö, yksityinen.

Lääkäri, kielimies ja jyväskyläläinen vaikuttaja Volmari Kilpisen kuningasajatus oli muuttaa suomen kielen kirjoitusasu. Hän halusi kirjoittaa suomea samaan tapaan kuin unkaria kirjoitetaan. Toisin sanoen hän kirjoittaa pitkät vokaalit kirjaimen päälle merkittävällä venykkeellä. Markkinoidakseen ajatustaan Kilpinen laati aapisen asiasta. ”Aapiskirja Venykekirjaimille sovitettua” oli sen nimi. Vaikka hänen ideansa ei saanutkaan yleistä kannatusta, Kilpinen itse käytti venykekirjoitustaan koko ikänsä. Schildt oli mm. Suomen Kirjallisuuden seuran perustajajäsen ja Suomen Taideyhdistyksen jäsen.