FREDRIK AMINOFFtšetšenien kauhu
Eversti Fredrik Aminoff (1805-1868) sai liikanimensä "tšetšenien kauhu" taistellessaan Kaukasiassa Venäjän armeijassa. Hän haavoittui vuonna 1839 ja joutui pitämään sen jälkeen vasenta kättään siteessä. Urhoollisuudestaan ja rohkeudestaan kuuluisa eversti oli kasakkajoukkojen komentaja. Hän oli Kuopion maaherran, kenraali Gustaf Aminoffin poika ja hänet on haudattu Turun vanhalle hautasmaalle. Eversti Aminoff oli Tšetšeniassa kymmenisen vuotta ennen Leo Tolstoita, joka osallistui sotaan 1851-1854. Tolstoi kirjoitti Tšetšeniassa ensimmäisen julkaistun kertomuksensa Lapsuus. Se ilmestyi Puškinin perustamassa Aikalainen-lehdessä lokakuussa 1852. Samaan aikaan Tolstoi kirjoitti Tšetšeniaan sijoittuvan kertomuksensa Hyökkäys, joka julkaistiin vahvasti sensurioituna 1853. Tunnetuin Tolstoin Tšetšenia-teos on kuitenkin 1904 julkaistu Hadži Murat-pienoisromaani. Sen tapahtumat ajoittuvat vuoden 1851 lopusta seuraavan vuoden toukokuun 7. päivään, jolloin romaanin päähenkilö sai taistelussa surmansa. Tolstoin romaanissa rykmentin komentajana on Hadži Muratin tapaan historiallinen henkilö, ruhtinas Semjon Mihailovits Vorontsov. Hänen rykmentissään taisteli myöhemmin Itämaisessa sodassa suomalainen Casimir Ehrnrooth. Krimin sodan päättymisen jälkeen Ehrnrooth johti rykmenttiä, joka voitti ja vangitsi tšetšenien dagestanilaisen sissipäällikkö Šamilin 1859 käydyssä taistelussa. Šamil esiintyy myös henkilönä Hadzi Muratissa.Tsaarin luottomieheksi kohonnut Ehrnrooth yleni kenraaliluutnantiksi ja hänet nimitettiin Venäjän avulla itsenäistyneen Bulgarian pääministeriksi vuonna 1881. Bulgariasta Ehrnrooth palasi Venäjälle ja toimi Suomen ministerivaltiosihteerinä vuosina 1888 - 1891. Tolstoin Kaukasian sotakokemuksiin perustuvat myös teokset KAVKAZSKI PLENNIK , Vankina Kaukasiassa (1872), SEVASTOPOLSKIYE RASSKAZY, 1855-56, Sevastopolin kirjeet ja KAZAKI, Kasakat (1863).
|
![[Takaisin]](takaisin.gif){kind=small}