USEIMMIN KYSYTYT KYSYMYKSET

1. Millainen perhe sinulla on?

Olen naimisissa. Minulla on kaksi tytärtä. Laura on syntynyt 1972, ja Leena 1979.

2. Mitä harrastat?

Kirjailijan työ on sen tyyppinen, että se käy kokopäiväisestä harrastuksesta. Oikeastaan voi sanoa, että kaikki mitä teen, liittyy kirjoittamiseen: lukeminen, esitelmien pitäminen, luovan kirjoittamisen opettaminen. Varsinaisia harrastuksia ovat ehkä puukkojen tekeminen ja Lapissa retkeily.

3. Mikä on lempiruokasi?

Olen aika kaikkiruokainen, mutta erityisesti pidän lappilaisista ruuista kuten poronkäristyksestä ja lohikeitosta.

4. Millaisia kirjoja luet itse?

Mielelläni luen hauskoja ja jännittäviä kirjoja. Koska kuitenkin joudun lukemaan työkseni, en paljon voi valita. Usein kuitenkin luen tai ainakin selailen kaikkein rakkaimpia kirjoja, kuten Kalevalaa ja Aleksis Kiven Seitsemää veljestä.

. Millaisia kirjoja luit lapsena?

Oikeastaan kaikenlaisia. Yritin lukea kotikaupunkini lastenkirjaosaston kaikki kirjat ja taisin siinä onnistuakin. Suosikkejani olivat suomalaisista Aapelin, Väinö Riikkilän ja Aaro Hongan kirjat, ulkomaisista Mark Twainin, J. Fennimore Cooperin ja Enid Blytonin kirjoittamat.

6. Mitä olet opiskellut?

Turun yliopistossa suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä ja uskontotiedettä. Minusta piti tulla opettaja, mutta tulikin toimittaja ja myöhemmin kirjailija.

7. Jos nyt et olisi kirjailija, mitä tekisit mieluiten?

Olisin varmaan toimittaja tai suomen kielen opettaja. Toisaalta minua kiinnostaisi tehdä jotain, missä näkisi työn jäljen melko nopeasti kuten sepän tai kirvesmiehen hommia.

8. Kuinka monta kirjaa olet kirjoittanut?

Ensimmäinen kirjani ilmestyi vuonna 1978 ja sen jälkeen olen oikeastaan julkaissut joka vuosi kirjan tai kaksikin. Niitä taitaa tällä hetkellä olla 35.

9. Mikä on tunnetuin kirjasi?

Luulen, että vuonna -86 ilmestynyt nuortenromaani Kaupungin kaunein lyyli. Siitä on otettu 8 painosta ja myyty yli 30 000 kappaletta. Kirjaa luettiin aikoinaan paljon kouluissa.

10. Riittääkö kirjailijan palkka elämiseen?

Suomessa kirjanmyynti on niin vähäistä, että hyvin harva kirjailija pärjäisi pelkästään kirjanmyynnillä, varsinkaan lasten- ja nuortenkirjailija. Suomalaisen apurahajärjestelmän ansiosta taiteilijat kuitenkin tulevat jotenkuten toimeen ja pystyvät keskittymään työhönsä. Teen muutakin kirjoittamiseen liittyvää työtä, kirjoitan lehtijuttuja ja opetan luovaa kirjoittamista.

11. Paljonko saat rahaa yhdestä myydystä kirjasta?

Kirjailija saa kirjasta 16 2/3 prosenttia kirjan arvonlisäverottomasta hinnasta. Kirjojen alv on 8%. Jos kirja maksaa 20 euroa, kirjailija saa n. 3 euroa kappaleelta. Kirjakauppa, kustantaja ja verottaja vievät suurimman osan.

12. Mistä saat ideat kirjoihin?

Minulle kirjoittamisessa on kaikkein tärkeintä keksiä ensin kirjan nimi, vähän kuin ryhtyisi kirjoittamaan ainetta valmiiseen otsikkoon. Joskus alussa ei olekaan muuta kuin nimi, johon tuntuisi voivan kirjoittaa novellin tai romaanin. Sitten mietin, mitä nimi pitää sisällään, ja siitä se lähtee sitten liikkeelle. Kirjan aihe voi tulla mistä tahansa, vaikka jostakin satunnaisesta lauseesta, jonka kuulee kadulla tai baarissa tai lukee Anttilan postimyyntiluettelosta.

13. Onko kirjojen henkilöillä esikuvia??

Ei, kyllä kaikki henkilöni ovat sepitteellisiä ja keksittyjä. Voi olla että jotkut ovat saneet piirteitä joistakin olemassa olevista ihmisistä, mutta kyllä kaikki henkilöt noin kokonaisuuksina ovat minun luomiani ja oman mielikuvitukseni tuotteita.

14. Kauanko kestää yhden kirjan kirjoittaminen?

Joskus aineiston kerääminen ja aiheen kypsyttely saattaa viedä parikin vuotta, mutta itse kirjoittaminen kestää 4-6 kuukautta. Aloitan tammi-helmikuun taitteessa ja juhannukseen mennessä käsikirjoituksen pitäisi olla valmis. Korjaan tekstiä heinäkuussa, kun kustantaja on käsikirjoituksen luettuaan antanut palautetta

15. Kirjoitatko joka päivä?

Silloin kun kirjoitan, yritän kirjoittaa joka päivä. Eihän se aina tietenkään onnistu, mutta mielestäni onnistumisen ainut edellytys on, että tekee työtä säännöllisesti. Kun kirjailija luo maailman ja ne henkilöt, joista hän kertoo, pitää olla itse mukana ja sisällä siinä maailmassa, jotta voi yleensä kirjoittaa. Jos sieltä lähtee pois, takaisin pääseminen on hankalaa.

16. Minkälainen on kirjailijan työpäivä?

Herään viimeistään seitsemän maissa ja kun olen lukenut lehdet ja juonut litran kahvia, rupean yhdeksän maissa kirjoittamaan. Ensin luen, mitä olen edellispäivänä kirjoittanut. Kirjoitan uutta tekstiä päivittäin neljä tuntia eli iltapäivän alkuun. Sitten puuhaan jotakin muuta, hoidan asioita jne. Illalla korjailen tekstiä seuraavaa päivää varten.

17. Missä kirjoitat mieluiten?

Omassa työhuoneessa, joka on kodin yhteydessä. Se on kätevää, kun nettiyhteys ja kaikki lähdemateriaali on käsillä. Vaimo on töissä ja lapset eivät asu enää kotona, joten saa keskittyä rauhassa.

18. Milloin kirjoittaminen ei onnistu ollenkaan?

Ei se koskaan onnistu yrittämättä. Täytyy vain ylittää kaikki esteet. Ei ole olemassa mitään hurmioitunutta inspiraatiota. Työ onnistuu vain tekemällä eli edellinen lause synnyttää seuraavan. Jokainen kirjoituspäivä on erilainen, toisinaan syntyy liuska, toisinaan kaksikymmentä.

19. Mikä on kirjoittamisessa hankalinta?

Aloittaminen, kuten missä tahansa työssä. On usein aika työläs löytää kirjoittamistyyli, löytää jutun kertoja, jos se ei ole henkilö, jonka juttu on kyseessä. Täytyy keksiä, missä tarina tapahtuu, kehitellä juoneen liittyviä asioita jne. Yleensä en haluakaan suunnitella hyvin pitkälle tekeillä olevaa kirjaa sen takia, että minäkin haluan olla tavallaan kirjan ensimmäinen lukija. Eli kirjoitan sisäiselle lukijalleni. Luen tekstiä samalla kun kirjoitan. Joskus kirjoittaja hämmästyy:tämmöistäkö olen kirjoittamassa. Eli kirjoittaessa jakaantuu ikään kuin kahdeksi.

20. Mitä olet tehnyt ennen kuin sinusta tuli kirjailija?

Opiskeluaikana olin kesäisin sanomalehdissä kesätoimittajana ja valmistuttuani menin Yleisradioon toimittajaksi. Olin siellä 13 vuotta ja jäin vapaaksi kirjailijaksi, kun olin julkaissut 10 kirjaa.

21. Mikä on parasta kirjailijan työssä?

Parasta on kai vapaus. Voi itse päättää tekemisistään. Tämä nyt on tietenkin täysin romantisoitu illuusio taiteilijan vapaudesta. Vapaa kirjailija taistelee koko ajan aikaa vastaan ja on riippuvainen aikatauluista ja kalenterista. Toisaalta ei kirjoittaminen ole kuitenkaan mitään yhdeksästä viiteen tapahtuvaa hommaa, vaikka vaatiikin säännöllisyyttä.

22. Miten tullaan hyväksi kirjoittajaksi?

Hyväksi tullaan lukemalla paljon kirjallisuutta, koska jokainen kirjoittaja saa kirjoittamiseen liittyvät asiat jo olemassa olevasta kirjallisuudesta. Kun lukee kirjoja, oppii kirjoittamaankin, mutta tietysti pitää itsekinirjoittaa, harjoittaa instrumenttiaan kuten painonsoittaja tai jääkiekkoilija. Pitää kokeilla eri tyylejä ja tapoja, kirjoittaa eri lajeja eli tarinoita, näytelmiä ja runoja.

23. Mitä eroa on nuorille ja aikuisille kirjoittamisessa?

Lasten- ja nuortenkirjat loppuvat yleensä onnellisesti eli niihin jää jonkinlainen positiivinen vire. Tämä on mielestäni realismin vaatimuskin: nuoret katselevat maailmaa uteliaan odottavasti. He etsivät omaa paikkaansa, jossa voisivat tulla onnelliseksi ja menestyä. Jotta nuortenromaani kuvaisi maailmaa sellaisena kuin se nuorten näkökulmasta näyttää, kirjan sävyn pitääkin olla positiivinen ja siinä mielessä onnellinen.