QWERTY vs. Dvorak

Nykyistenkin näppäimistöjen QWERTY–systeemi on peruja Christopher Sholesin kehittämästä kirjoituskoneesta. Standardien historiaa kirjoittaneet Joseph Farrell ja Garth Saloner pitävät sitä malliesimerkkinä siitä, miten huonompi järjestelmä voittaa paremman kuten VHS aikoinaan Betan.

QWERTYllä oli kyllä alusta saakka kilpailijoita, mm. Hammond ja Blickensderfer, mutta ne tippuivat pian kyydistä. Sinnikkäin eli se parempi on joidenkin mielestä ns. Dvorakin järjestelmä, jonka kehitti tohtori August Dvorak vuonna 1932. Järjestelmä perustui tutkimuksiin kirjoitustavoista ja kirjainten esiintymisfrekvenssistä. Näppäimistön kotiriville (keskimmäinen kirjainrivi) on sijoitettu kymmenen yleisimmin englannin kielessä esiintyvää kirjainta, viisi vokaalia ja viisi konsonanttia. Seuraavaksi yleisimmät ovat ylemmällä rivillä ja harvinaisimmat alimmalla.

Dvorak-entusiastit laskevat, että 60–70 % kirjoittamisesta tapahtuu pelkästään kotiriviä käyttämällä, kun se vastaavasti QWERTYllä on 30–35 %. Dvorak–näppäimistöllä kirjoittava on väitteitten mukaan 20–40% nopeampi, tekee puolet vähemmän virheitä eikä altistu niska- ja selkäkivuille. On laskettu, että Dvorakin kotirivillä voi kirjoittaa 400 englanninkielen sanaa, QWERTYllä 100.

Kriittisesti Dvorakin ja Sholesin näppäimistöjä verranneet taloustieteilijät S. J. Liebowitz ja Stephen E. Margolis päätyvät tulokseen, jonka mukaan ei ole todistettu kummankaan järjestelmän

olevan toista nopeampi tai muuten parempi. Nopeus on pikemminkin kirjoittajan korvien välissä kuin sormien tekemissä matkoissa. Minulla ei ole kokemusta Dvorakista, tuskin tuleekaan. Kesätoimittaja-ajalta kuusikymmenluvun lopulta on kuitenkin kokemusta vanhemman naistoimittajan Underwoodilla kirjoittamisesta. Hän pääsi ilmiömäiseen nopeuteen neljällä sormella, joista kaksi hoiteli vielä pilliklubia.

Qwerty-näppäimistö siirtyi myös tietokoneitten näppäimistöihin. Qwertystä on useita kansallisia sovelluksia, mm. Suomessa siihen on lisätty ääkköset.


Dvorakin näppäimistö, jonka erinomaisuus Qwertyyn verrattuna perustuu sormien kulkemiin matkoihin. Laskelmat on tehty englannin kielen pohjalta. Mielenkiintoista olisi laskea, miten asia toimii suomessa.