Kun dominikaanit Turkuun tulivat
Pyhän Olavin luostari 750 vuotta

Dominikaanit Euroopassa

Dominikaanisen veljeskunnan perusti espanjalainen kaniikki Dominic de Guzman taistelemaan Euroopassa 1200-luvun alussa levinneitä harhaoppisia liikkeitä vastaan. Dominicus matki saarnatyössään kerettiläissaarnaajien menetelmiä hylkäämällä cisterciläismunkkien paavillisen komeuden ja esiintymällä kansan keskuudessa köyhänä. Dominicuksen ja hänen seuraajiensa saarnatyö oli niin menestyksellistä, että paavi Honorius III antoi kirkollisen vahvistuksen kerjäläismunkkijärjestölle 1215. Dominicus julistettiin pyhäksi 1234.

Dominikaaniveljeskunta levisi nopeasti ympäri Eurooppaa. Skandinaavisia Etelä-Euroopassa opiskelleita ylioppilaita lähetettiin Pohjolaan ja vuonna 1223 perustettiin Lundiin ensimmäinen luostari. Vuosisadan lopussa Pohjoismaissa oli 26 luostaria ja 1300-luvulla yli 600 eri puolilla Eurooppaa. Turun luostari kuului ns. meriluostareihin yhdessä Visbyn ja Tallinnan kanssa. Viipuriin perustettiin Suomen toinen dominikaaniluostari puolitoista vuosisataa myöhemmin vuonna 1392.

Dominikaanit ja tiede

Dominikaaniveljeskunnassa tieteet ja koulutus ovat olleet tärkeällä sijalla. Jo Dominicus lähetti veljeskunnan edustajia opiskelemaan Euroopan eri yliopistoihin. Erityisesti Pariisin yliopistosta tuli tärkeä opinahjo.

Tunnetuin dominikaaniluostari Saint-Jacques eli Jakobiiniluostari sijaitsi Pariisissa. Se oli edelläkävijä, kun Aristoteles ja arabialainen tiede saivat jalansijaa Euroopassa. Luostarilla oli myös osansa rationaalisen tieteen tutkimuksen ja opetuksen leviämisessä. Keskiajan tunnettuja dominikaaneja olivat italialaiset Tuomas Akvinolainen ja Hieronymus Savonarola sekä saksalainen mystikko Mestari Eckart. He kaikki joutuivat oppiriitoihin paavin kanssa.

Dominikaanimunkit toimivat inkvisiittoreina, kun katolinen kirkko perusti 1200-luvun lopulla inkvisition uskon puolustajaksi Lombardiaan ja Etelä-Ranskaan. Inkvisitio vahingoitti järjestön mainetta ja dominikaanit joutuvat vieläkin kantamaan tästä aiheutunutta taakkaa.

Dominikaanit eivät olleet sidottuja luostariinsa, vaan tekivät työtään kansan parissa. He olivat oikeastaan pappismiesten yhteisö, joka oli itsenäinen paikallisista hiippakunnista ja tuomiokapituleista ja suoraan paavin alainen. Munkkiveljestö oli varsinkin Suomessa ja Turussa suosittu, sillä munkit pyrkivät opiskelemaan kansan kielen, ja luostari luovutti tilojaan kaupunkilaisten käyttöön.

Turun luostari

Turun Pyhän Olavin luostari rakennettiin Kaskenmäen rinteeseen ja se sijaitsi nykyisellä Kaskenkadulla ja sen molemmin puolin olevilla tonteilla. Luostarin alue on 70 metriä leveä ja 100 pitkä. Rakennuksiin kuului sali, asuinhuoneita ja kirkko. Luostarin läheisyydessä sijaitsi ilmeisesti armeliaisuuslaitos ja sairaala nimeltään Pyhän Hengen huone. Siitä ei ole kuitenkaan jäänyt muita arkeologisia jäännöksiä kuin hautausmaa, joka sijaitsee Käsityöläismuseon länsipuolella.

Ei ole varmaa, rakennettiinko luostari alun perin Kaskenmäkeen vai Koroisiin, jossa piispan istuin tuolloin sijaitsi. Ainakin 1200-luvun lopussa uuden Tuomiokirkon rakennustöiden alettua luostari siirtyi nykyiselle paikalle.

Dominikaanien ja heidän luostarinsa asema suomalaisessa ja turkulaisessa hengenelämässä oli alun alkaen merkittävä. Suomen hiippakunta noudatti Saksalaisen ritarikunnan ohella ainoana kristillisenä laitoksena dominikaanista rituaalia 1330-luvulta alkaen. Jo piispa Tuomaksella 1210-luvulla oli läheiset suhteet dominikaaneihin, vaikkei hän itse todennäköisesti kuulunutkaan veljeskuntaan. Joka tapauksessa hän vietti viimeiset elinvuotensa Visbyn dominikaaniluostarissa.

Turusta Eurooppaan

Pyhän Olavin luostarin yhteydessä toimi luostarikoulu. Se oli hiippakunnan katedraalikoulun ohella ainoa korkeampaa koulutusta antava laitos, jonka käyneet jatkoivat usein opintojaan ulkomailla. Pariisissa opiskeli 1300-luvun alkupuolella kaksi turkulaista, maisteri Henrik ja dominus Oliver, ”Raision Elaus”, joka valittiin vuonna 1340 hiippakunnan ensimmäiseksi tuomiorovastiksi. Muita luostari- tai katedraalikoulun käyneitä ja Ranskassa opiskelleita turkulaisia olivat myöhemmin piispoiksi kohonneet Henrik Hartmanninpoika, Bero Gregoriuksenpoika Balk ja Johannes Rötgeri eli Johannes Westfal. Taiteilija ja raatimies Conradus Pictorin poika Conradus Conradi toimi opettajana 1340-luvulla Pariisin yliopistossa. Samoihin aikoihin siellä opiskelivat Turun pormestarin poika Rötgerus Hermanni ja kauppiassukua oleva Ramboldus Lenepä.

Dominikaanit matkustelivat paljon ja pitivät yhteyksiä eri maiden luostareihin. Näin Turullakin oli kulttuurikontakteja ympäri Euroopan. Pyhän Olavin luostarin asema oli ilmeisen arvostettu, sillä sen kaksi munkkia, Pietari ja Johannes olivat Pohjoismaiden edustajina Avignonin kuuriassa 1333-1346.

Luostari raunioituu

Luostari vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 1429, mutta se korjattiin. Tulipalo tuhosi kuitenkin rakennuskompleksin toisen kerran 1537 ja sitä ei uskonpuhdistuksen takia enää rakennettu uudelleen.

Luostarin raunioiden kaivauksia on tehty 1900-luvulla useaan otteeseen, viimeksi Kaskenkadun pinnoitustöiden yhteydessä 1969. Tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta kaivauksia johtanut Lasse Laaksonen on laatinut rakennusten rekonstruktion.

Vaikka dominikaanien toiminta Suomessa loppui vuosisadoiksi uskonelämän muutoksien takia, heidän henkinen perintönsä vaikuttaa vieläkin. Suomen ensimmäinen kirja, Missale Aboense (1488) eli Turun hiippakunnan messukirja perustuu dominikaanien liturgiaan.

Dominikaanit palasivat Suomeen vuonna 1950, jolloin Helsinkiin perustettiin Studium Catholicum, dominikaanien kulttuurikeskus. Sitä hoitaa isä Martti Voutilainen. Toinen maassamme oleva dominikaani, isä Guy Bethune on osittain eläkkeellä mutta antaa vielä opetusta rajoitetusti yliopistossa. Suomea lähin dominikaaniyhteisö on Oslossa.

Viikingistä pyhimykseksi
Olavi pyhän saaga

Olavin ihmetyöt alkoivat heti hänen kuolemansa jälkeen, haavat parantuivat ja sokeat saivat näkönsä. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1031, ja hautapaikalle Trondheimiin rakennettiin Nidarosin goottilaisnormannilainen katedraali, joka on pohjoismaiden suurin tuomiokirkko.

Pyhälle Olaville omistettiin Suomessa luostarin lisäksi mm. Olavinlinna ja Viipurin linnan torni sekä useita kirkkoja, Länsi-Suomesta mm. Yläneen, Lemun, Kalannin ja Tyrvään kirkot. Pyhään Olaviin liittyvät Turussa luostarin raunioiden lisäksi Pyhän Olavin alttari Tuomiokirkossa sekä mm. nimet Olavinpuisto, Olavin krouvi, St. Olofsskola, ja Olavintie, dominikaaneihin ja luostariin Luostarinkatu, Luostarinmäki ja Mustainveljestenkuja.