Matti kukkarossa ja muita juttuja

Ammattikirjoittaja on luonnollisesti kiinnostunut kielestä. Tahtoo olla vain niin, että kielikuvat ja sanonnat kuluvat siten, ettei niitä arkipäivän luku- ja kirjoitustilanteissa tule ihmetelleeksi ja avattua. Käännöksiä tehdessä törmää vieraan kielen metaforiin ja idiomeihin, jotka pakottavat etsimään suomenkielisen vastineen. Ehkäpä tässä oli yksi heräte, joka vaikutti Aasinsilta ajan hermolla –kirjan syntyyn (WSOY 2005).

Oli toinenkin heräte. Tyttäreni kertoi pienestä pitäen ihmetelleensä, mistä sanonta ”matti kukkarossa” tulee. Kuinka Matti voi mahtua kukkaroon?

Aluksi keräsin sanontoja sanomalehtiteksteistä ja oman mieleni perältä. Kun sitten etsin selityksiä lähdekirjoista – etymologisista sanakirjoista, kielitieteellisistä teoksista ja vieraitten kielten sanakirjoista – materiaali alkoi kumuloitua. Yksi sanonta johti toiseen ja se kolmanteen. Lopulta minulla oli kasassa reilut viisisataa sanaa ja sanontaa.

Suuri osa sanonnoista juontuu maatalouskulttuurista ja sen elinpiiristä ja toimista kuten metsästyksestä, kalastuksesta, viljankorjuusta ja pellavan käsittelystä. Lyödä loukkua tarkoitti pellavan kuitujen pehmentämistä loukku-nimisellä työvälineellä, kiikkiin joutuminen merkitsi sitä, että nyljettävä eläin pantiin riippumaan kiikkiin eli erityiseen puuhun, ja kun viljan tähkä alkoi purkautua, se teki terää.

Luonnollisesti sanontojen ensimmäiset kirjalliset esiintymät löytyvät Mikael Agricolan ja muiden varhaisten Raamatun suomentajien teksteistä. Mielenkiintoista on, että vaikka niistä juontuvat monet sanonnat ovat yhä kielessämme, uusissa Raamatun käännöksissä ne ovat muuttuneet. Hävityksen kauhistus on nykyään turmion iljetys, israelilaisten korpivaellus on erämaavaellus, kynttilää ei pidetä enää vakan alla, vaan lamppua ja rahanvaihtajien pöytä on muuttunut pankiksi.

Kieli kantaa mukanaan paitsi menneisyyttä ja nykyisyyttä, myös tavallaan tulevaisuutta. Lume kuulostaa uudelta käsitteeltä, esimerkiksi yhdyssanassa lumelääke. Lume löytyy kuitenkin jo Lönnrotin sanakirjasta, eli on vanha sana kuten silmänlume ja lumota osoittavat. Mistä sitten sanonta ”matti kukkarossa” tulee? Raamatustapa tietenkin. Matteuksen evankeliumi loppuu sanoihin ”minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. Saksassa ”Matthäei am letzten”, ´Matteus lopussa´, tarkoittaa henkistä tai taloudellista loppua. Kun rahat ovat loppu, Matti on kukkarossa.