alt Lake Cityn talviolympialaisissa tuli taas esille urheilijoiden terveydentila. Ei taida olla toista ihmisryhmää, jonka intiimejä asioita käsiteltäisiin niin julkisesti kuin urheilijoiden. Kerrotaan flunssan, kuumeilun ja lievempien vilustumisoireiden lisäksi polvi-, jalka- käsi ja olkapääleikkauksista, tähystyksistä, tulehdusvaaroista ja lääkekuureista.
Olemme niin tottuneita urheilijoista julkisesti esitettäviin sairauskertomuksiin, että ne tuntuvat olevan oleellinen ja merkityksellinen osa itse urheilua. Virtsa- ja verinäytteiden antaminen, hemoglobiiniarvot ja lääkeainejäämistä kertominen ei paljon hätkäytä, vaikka toisissa yhteyksissä tällaisten asioiden esille nostaminen saattaisi tuntua suorastaan makaaberilta.
Olympialähetyksiä kuunnellessa ja katsellessa heräsi ajatus, että muidenkin kuin urheilijoiden suoritusten yhteydessä voisi ottaa selittävänä tekijänä puheeksi henkilön terveydentilan, sillä onhan sillä vaikutusta fyysisen suorituksen ohella myös henkisiin ponnistuksiin ja niissä onnistumiseen. Esimerkiksi politiikan ja kulttuurin alueella menestymisen ja epäonnistumisen selittäminen ja ymmärtäminen olisi paljon helpompaa, jos yleisö olisi selvillä kansanedustajan tai taiteilijan senhetkisestä terveydentilasta ja suoritukseen valmentautumisesta.
Kun eduskunta valmistautuu äänestykseen opposition esittämästä epäluottamuslauseesta, politiikantoimittaja haastattelee Mauri Pekkarista:
- Millä mielellä sun ryhmäs, Mauri, nyt lähtee äänestykseen?
- Pyrimme ehjään suoritukseen ja katsomme, miten pitkälle se sitten riittää.
- Onko kaikki kunnossa eli onko teidän ryhmä terve?
- Kutakuinkin, pientä flunssanpoikasta on ollut, riisitautia, jalkasilsaa ja polyyppeja nenässä, mutta kokonaisuutena tilanne näyttää hyvältä. Tämä äänestys on koko kilpailukauden tärkein.
- Sun ryhmähän on kuitenkin kärsinyt loukkaantumisista?
- Kyllä. Erityisesti Ahon Esko, mutta me päätettiin ryhmän työvaliokunnassa äänin 8-2, yksi tyhjä, että Esko ei ole enää loukkaantunut.
- Ja kun äänestystulokset ovat nyt selvinneet, meillä on tässä haastateltavana Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Virpa Puisto. Virpa, mitenkä kommentoisit sun omaa suoritusta?
- Kyllä mä olen tyytyväinen, kun pystyin kahteen peräkkäiseen ehjään suoritukseen.
- Sinullahan oli kausi jäädä kesken heti alkuun?
- Joo, mähän loukkaannuin siinä ministerivalintajupakassa aika vakavasti. Alkoi ottaa aivoon.
- Jouduit leikkaukseen?
- Pään tähystyksessä ei nähty mitään, vasta kun avattiin, nähtiin, että aivothan siellä oli. Sekin otti kyllä päähän, mutta toivuin aika nopeasti äänestyskuntoon.
- Ensimmäisessä äänestyksessä näytti, että sinulla oli alkuvaiheessa vaikeuksia?
- Joo, horjahdin siinä alussa ja meinasin painaa poissaolo-nappia. Sain kuitenkin korjattua virheen ja loppu meni hyvin.
- Et kuitenkaan halunnut varmistella toisessa äänestyksessä?
- En, vaan äänestin ihan täysillä heti alusta alkaen.
- Sen kyllä kuuli, että siinä oli tosiaan tappamisen meininki. Sprinttiäänestys taitaa sopia sulle?
- Joo, ihan kivalta se tuntuu. Multa poistetaan kauden lopussa nielurisat, joten pystyn sitten paremmin keskittymään huutoäänestyksien treenaamiseen.
- Ja sitten Sulo Aittoniemi Alkiolaisesta keskustaryhmästä on tehnyt oman osuutensa. Sulo, ei tainnut kunnon ajoitus sattua nappiin?
- Näin kävi, mä en kuitenkaan ole viidessätoista vuodessakaan tottunut tähän paksuun ilmanalaan. Harjoittelukaudella kotona kaikki meni ihan hyvin, tein koko kauden parhaita äänestyksiä, mutta täällä kisapaikalla sormi meni maitohapoille heti ensimmäisessä äänestyksessä.
- Jaha, nyt Sulo Aittoniemeä viedään doping-testiin. Sillä on kiire, sillä näyte tulee päästä asti, joten sen antaminen kestää sen verran kauan, ettei virka-aika tahdo riittää.
Pasila, Porilaisten marssi.