Montell oli jo koulu- ja opiskeluaikanaan kerännyt kasveja ja perhosia eri puolilta Suomea, mm Laatokalta ja Petsamosta sekä Kuolan niemimaalta. Keruu jatkui taitelijaboheemielämän aikana Euroopassa. Lapissa Montellin herbaario sai lisiä sikäläisistä kasveista, joita hän vaihtoi toisten keräilijöitten kanssa. Herbaario olikin aikanaan Pohjolan suurin yksityinen kokoelma. Kasvien lisäksi Montell keräsi hyönteisiä, täytettyjä lintuja, linnunnahkoja ja munia. Eläkkeelle jäätyään Montell lahjoitti kokoelmansa Åbo Akademille, joka palkkasi hänet hoitamaan biologisia kokoelmiaan. Tässä toimessa Montell oli kuolemaansa saakka. Hänet vihittiin ansioistaan filosofian kunniatohtoriksi 1947.

Justus Montell oli koko ikänsä boheemi ja innostunut enemmän kasvi- ja perhosmaailmasta kuin leipätyöstään. Keväällä 1915 Montellin apulaiseksi komennettu, vasta valmistunut metsänhoitaja A.E. Järvinen - myöhemmin tunnettu eräkirjailija - kertoo ensitapaamisestaan esimiehensä kanssa kirjassaan Viimeisellä vedenjakajalla (WSOY 1962).

Muonioon vaivalloisesti matkustanut Järvinen joutui odottelemaan pari viikkoa, ennen kuin hän tapasi Montellin ensimmäisen kerran. Esimies oli uppoutunut kasvitieteelliseen työhönsä, eikä häntä sopinut häiritä. Kun nuori apulainen lopulta otettiin vastaan, hänelle esiteltiin horsmestarin puustelli. Se oli varsin originellissa järjestyksessä, täynnä kasvi-, hyönteis- ja munakokoelmia, ruukkukasveja, työ- ja tarvekaluja sekä pulkkia ja rekiä. Yksi huone oli perunakellarina. Pihamaalla oli laajoja viljelyksiä, jotka koostuivat tunturi- ja suokasveista.

Järvinen kertoo, että puustellissa asusti vanha lappalaisnainen, Uuva, jota isäntä kutsui piiaksi. Järvinen oli kylältä kuullut, että Montellilla oli Uuvan kanssa kolme lasta, jotka olivat jo aikuisia ja asuivat etelässä. Tämä lienee kaunokirjallista hämärtämistä, sillä Montellin ja taloudenhoitaja Milda Niskalan (1876 - 1943) avoliitosta syntynyt poika, Björn Odo Justus (1914 - 2000) oli talossa Järvisen saapuessa paikalle. . Odo oli majuri Dragsvikin varuskunnassa. Tytär Saga Linnea (1917 - 1993) oli sairaanhoitajana Tukholmassa.

Montellin merkittävin saavutus ei ollut kuitenkaan hänen kasvi- ja eläintieteellinen työnsä, vaan se liittyy luonnonsuojeluun. Hänen ehdotuksestaan nimittäin perustettiin Mallan luonnonpuisto vuonna 1916. Se on Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, kooltaan 3048 hehtaaria ja sijaitsee kolmen valtakunnan rajan liepeillä .Luonnonpuiston lähellä oleva Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut puiston kasvistoa ja tehnyt alueesta useita tutkimuksia vuodesta 1964 lähtien.