Haetanneeko tuo mittää

uroopan Unioniin liittymisen myötä Suomen on vallannut kansallisidenttinen buumi. Murresanakirjojen ohella käännetään klassista kirjallisuutta kansanmurteille. Aku Ankan ja Asterixin jälkeen ovat vuorossa Kalevala ja Raamattu. K.A. Gottlund saattaisi repäistä riemusta piikkopaitansa, jos olisi seuraamassa nykyistä menoa. Ainakin savonkielinen Kalevala olisi vanhan Savo-entusiastin mieleen.

Kalevala on epiikkaa, kertovaa runoutta. Lönnrot keräsi sen runonlaulajien suusta ja muutti yleiskieliseksi. Kun nyt lukee eepoksen runoja puhekielisinä, ne tuntuvat elävämmiltä ja hauskemmilta. On kuin latinan tilalle olisi tullut kansan kieli. Savonnettu Kalevala ei siis ole mikään vitsi, vaan sillä on laajempaa kulttuuripoliittista merkitystä.

Matti Lehmonen on tehnyt suururakan savontaessaan koko kansalliseepoksen. Kyseessä ei ole vain käännös, vaan pikemminkin savon kieleen lokalisoitu laitos. Murre on enemmän kuin murteelliset sanat, se on tapa suhtautua asioihin ja maailmaan. Lehmonen tunnustaakin heti alkuun sumeilematta juurensa ja vetää kotiinpäin Kiäntäjä´ alotussanoissa: "Suatanpa hyvinnii laaloo,/ vetteev veesuva parasta,/ jos on kunnon kalakukkoo,/ ehom piältä jos olutta".

Kiäntäjä on tavoittanut mainiosti jahkailevan ja velmuilevan, lukijalle vastuun antavan kerronnan: "Sano siihen kokkolintu:/'Elä hötkyile hätijäs,/ ruppee selekäreppuu,/ hajareesi hartijoelle." Suorastaan riemastuttava oivallus on käyttää lapsen kieltä. Kun Pohjolan häihin etsitään esilaulajaa, ehdolla on pikku poika, mutta asiapa ei luonnukaan, sillä "ee lapsesta laalajata,/kossista kukertajata:/ Kottilla olj huono kolva,/tanat taatanat hukatta".

Murteella ei ole oikeinkirjoitusta, jokainen murteenpuhuja kokee olevansa oikeassa, ja jo naapurikylässä tai -korttelissa puhutaan eri tavoin. Siksi ei Lehmosen savoon pidä suhtautua kovin ryppyotsaisesti, vaikka kaikki sanat ja ilmaukset eivät osasta lukijoista tuntuisikaan kotoisilta. Pikemminkin on otettava mittatikuksi savolaisliberalismin menifesti eli "haetanneeko tuo mittää".

Kalevala savon kielellä. Kiäntännä Matti Lehmonen. 392 s. Atena Kustannus Oy 1999.